Soveltuvimmat vehnän siemenet

Kevätvehnälajikkeita on kymmeniä ja Luonnonvarakeskuksen julkaisemissa virallisten kokeiden tulosyhteenvedoissa useimmat vaikuttavat toistensa kopioilta. Kun avataan tuloksia hieman ja lisätään Tilasiemenen laajat koesarjat sekä monipuoliset viljelykokemukset, onkin selvää, että jokaiselle valikoimassa olevalle lajikkeelle on oma käyttökohteensa. Virallisten kokeiden tulosyhteenvedot kokoavat kaikkien koeasemien tulokset yhteen, eivätkä aina kerro parhaasta lajikkeesta juuri omalle pellollesi.

Lajikkeet yleensä luokitellaan aikaisiin, päätyypin ja myöhäisiin kevätvehniin. Aikaiset vehnät soveltuvat koko Suomeen, mutta aikaisuus verottaa niissä satotasoa. Päätyypin kevätvehnät soveltuvat sananmukaisesti pääasialliselle kevätvehnän viljelyalueelle, Etelä-Suomesta Etelä-Pohjanmaalle ja murskeviljan tuotannossa koko Suomeen. Myöhäiset lajikkeet ovat usein tarkoitettu Keski-Euroopan viljelyksille ja pitkän kasvuajan takia soveltuvatkin parhaiten aivan eteläisimpään Suomeen. Ohessa lyhyet esittelyt Siementila Salon valikoimissa olevista kevätvehnälajikkeista.

Hilkka
Aikaisten kevätvehnien uutuuslajike on Hilkka. Hilkka on Borealin jalostama ja tuotu markkinoille sen erinomaisten leivontaominaisuuksien takia. Hilkka on samaa kasvuaikaa Helmin kanssa, mutta sakoluvultaan ja muilta leivontaominaisuuksiltaan selvästi parempi. Tämä tekee Hilkasta helposti myytävän lajikkeen myllyille.

Linnea
Linnea on Tilasiemenen oman jalostusyhteistyön seurausta ja nostanut aikaisten päätyypin kevätvehnien satotason uusille luvuille. Virallisten kokeiden kasvuaika Linnealla on ollut vain 97,7 päivää, mutta silti satotaso aivan satoisimpien vehnien kannassa. Linnean erikoisominaisuus on sen erinomaisen luja korsi. Virallisten kokeiden lakoestimaatti on vain 1,0 %. Vuonna 2023 NSL:n toteuttamassa lannoitus ja lajikekokeessa todistettiin Linnean kestävän kovempiakin lannoitustasoja ilman korrensäädekäsittelyä. Käytännön viljelyssä on havaittu sama ilmiö. Linneaan voi käytännössä jättää korrensäädekäsittelyn tekemättä ja silti lakoisuutta ei juurikaan havaita, vaikka viereisellä lohkolla oleva toinen kevätvehnälajike olisikin mennyt täysin nurin. Erinomaisen rehuvehnän ominaisuudet täydentää korkea valkuaispitoisuus, joka on yli 14 %.

Selina
Selina on satoisin päätyypin kevätvehnä. Kasvuajaltaan maltillinen 98,1 päivää, mutta silti satoisuudeltaan erinomainen Selina on kasvuaikaluokassaan omassa kastissaan. Selinan toinen erityispiirre on sen pitkä korsi. Selinan korsi on virallisten kokeiden estimaatin mukaan 83,0 cm, joka on ehdottomasti pisin Suomessa myytävistä kevätvehnälajikkeista. Pitkä korsi vaatii rehevimmissä kasvustoissa korrensäädekäsittelyä lippulehdelle, mutta tuo selvää satovarmuutta kuivemmille kasvukausille. Selinassa on ollut myös virallisten kokeiden paras hehtolitrapaino (80,7) sekä myllykäyttöön riittävä sakoluku (233,2).

WPB Troy
Joskus kevätvehnälajikkeet reagoivat voimakkaasti päivän pituuteen sadonmuodostuksessaan ja WPB Troy on yksi tämänkaltainen lajike. WPB Troy on ollut virallisissa lajikekokeissa satoisin lajike Etelä-Suomessa eli 1. viljelyvyöhykkeellä. WPB Troyn sadon suhdeluku on ollut 125 verrattuna mittarilajike KWS Mistraliin 1. viljelyvyöhykkeellä. Tämä tarkoittaa Troyn tuottavan huikeat 25 % sadonlisää yhteen Suomen suosituimmista vehnistä Etelä-Suomessa. Kolikon kääntöpuolena WPB Troyn satotulokset Etelä-Pohjanmaan koeasemilla ovat olleet erittäin huonot sen ollessa 3. vyöhykkeellä 8 % Mistralin satotasoa jäljessä. Troyn muita erityispiirteitä on sen korkea valkuainen ja hyvä korsi. Virallisissa kokeissa valkuainen on ollut yli 14 %. WPB Troy onkin tuottanut korkeinta valkuaissatoa kaikista virallisissa kokeissa testatuista kevätvehnistä. Se hyödyntää siis erinomaisesti maassa olevan typen ja säilyttää hyvän valkuaispitoisuuden korkeillakin satotasoilla. Troy on myöhäinen kevätvehnälajike ja senkin vuoksi soveltuu parhaiten vain Etelä-Suomeen. Sakoluvun kestävyys on hyvällä tasolla.

Senni
Senni on Tilasiemenen uutuusvehnälajike. Senni on erittäin satoisa vehnä. Sen korsi on pitkä, mikä tuo sille kuivuudenkestoa. Sen sakoluvun kestävyys on osoittautunut Tilasiemenen monivuotisissa koesarjoissa erityisen hyväksi. Sateisina syksyinä, kun koeruutujen puinnit ovat viivästyneet, Senni on yhtenä harvoista lajikkeista pitänyt sakoluvun 180 yläpuolella. Senni on pärjännyt parhaiten savimailla tehdyissä satokokeissa ja lajike onkin Siementila Salon suositus leipävehnälajikkeeksi savimaille. Senni on myöhäinen lajike, mutta soveltuu varauksella myös Etelä-Pohjanmaalle.

Embla
Embla on ollut satoisin myynnissä oleva kevätvehnälajike virallisten kokeiden tulosyhteenvedoissa. Se on ollut tasaisen hyvä suorittaja kaikilla viljelyvyöhykkeillä ja koeasemilla. Embla on myös myöhäisin myynnissä oleva lajike, jolloin se parhaiten soveltuu eteläisimpään Suomeen. Emblan ainoa heikkous on sen korsi. Pitkä korsi tuo satovarmuutta, mutta vaatii ehdottomasti korrensäädekäsittelyä lippulehdelle hiemankaan rehevimmissä kasvustoissa. Jaettu korrensäädekäsittely on myös suositeltavaa. Embla oli Tilasiemenen Mellilän kokeen satoisin vehnä vuonna 2024.

Lisäksi saatavana rajoitetusti Calispero ja Helmi. Voit pyytää tarjousta tai ottaa yhteyttä, niin pystymme neuvomaan juuri sinulle soveltuvimman lajikkeen.